Vaunuverho

Kaikilla on mahtavat joulukalenteriviritykset blogeissaan, mutta mun ajatukset (ja samalla bloginkin aihepiirit) ne vaan pyörii vauvahöpötyksissä! :) Mutta hei, kuvissa sentään näkkyy joulukuusi ja kynttelikkö! Ja joulunpunaista väriä!

Eilen päästiin vihdoin vauvelin kanssa pienelle vaunulenkille, jee! Samalla muistin kuvata muutama viikko sitten tekemäni vaunuverhon.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan otin vaunuista vähän mittoja, leikkasin kaksi samanlaista kappaletta trikoota, ompelin yhteen oikeat puolet vastakkain, käänsin kääntöaukosta, laitoin purjerenkaat ja niihin monitoimirenkaat. Viimeinen vaihe eli kääntöaukon ompelu umpeen on näköjään vielä tekemättä hups!

Punaiselle puolelle applikoin vielä mustasta velourista Bambin ja perhosen. Bambin siluetin jäljensin läppärin näytöltä netistä löytämästäni kuvasta. Koneella applikointi on mulle vielä aika uutta, mutta onneksi musta kangas ja musta lanka on aika armollista! Ja yllättävän hyvinhän tuo onnistui.

Pilkulliset trikoot ja musta velour on ostettu Eurokankaasta ja monitoimirenkaat Oulun Baby Stylesta. Pikkasen pään vaivaa meinas tuottaa purjerenkaiden kiinnitys, koska trikooseen tehty reikä venyi aina sen verran, että purjerengas pääsi lipsahtamaan pois (ai mikä tukikangas?). Lopulta hakkasin vasaralla rekaat niin lituskoiksi, että luulis pysyvän! Pikkasen kyllä viimisillään raskaana vasaralla täysiä paukuttaessa alko jänskättää synnytyksen käynnistyminen, vaan onneksi neiti pysyi mahassa sovittuun päivämäärään asti! :D

 Sisällä otetussa kuvassa näkkyy myös verhon toinen puoli. Onpahan vähän miehekkäämpi, jos mies ei jonakin päivänä ole aivan Bambi ja perhonen -tuulella. ;) Kuvassa näkkyy myös, miten ihanan sydämellinen kantokoppa vaunuissa on. Ihastuin vaunuihin kesällä ihan täysin, ja onneksi olivat vielä hyvässä alennuksessakin. 

Vaunulenkin ajan verho pysyi hyvin paikallaan: suojasi tuulelta mutta alakulmiin jäi sopivat raot ilman kulkemiselle. Ajattelin vielä varmuuden vuoksi kiinnittää alanurkkiin nauhat, joilla verhon saa solmittua aisaan esim. päikkäreiden ajaksi.

 

Ps. Tytöllä on kuvassa mun vanha talvilakki päässä. :) Villasukat ja lapaset sentään on mun tekemät, mutta tietenkään en muistanut niitä kuvata samalla!

Kalastaja-pöksyt

Voi mahoton, kun olisi noita esiteltäviä käsitöitä vaikka kuinka! Tässä nyt ensi alkuun pienen ihmisen pienet pöksyt.

 Näistä tuli aivan mahtavat! Haaremihousutyyppinen ratkaisu sopii vaippapyllylle varsin mainiosti ja kyllä on muuten tilaa vispata koipia vimmatusti. Mieskin tuumasi, että näyttää niin mukavilta housuilta, että pitäs saada itelle samanlaiset. :D

Summer sea -housujen kaava löytyy Ottobre-lehdestä 3/2013, kokona 56 ilman saumanvaroja. Oikeesti housut olis sellasta lyhyempää kesämallia, mutta laitoin lahkeisiin pidemmät resorit (kuvassa käännetty kaksinkerroin). Kertakaikkisen symppis Kalastaja-trikoo on Majapuulta ja musta resori Royal-tuotteesta. Kankaan värit on just eikä melkeen mun makuun, ihanaihana kangas! Mitähän tästä ompelis seuraavaksi? Ehkä bodyn?

 Kuvissa näkyvä malli on ottanut mahan ulkopuolisen elämän varsin lunkisti, kuten kuvistakin näkyy. :) Kunhan ruokapalvelu pelaa tarpeeksi jouhevasti, ei pikkuneitillä ole juuri valittamista. Äitillä aika kuluu vauhdilla uutta ihanaa perheenjäsentä ihmetellessä ja pusutellessa. Yllätyin, miten nopeesti toivuin leikkauksesta (koputetaan nyt vielä varalta puuta). Toki sektiohaava oli aluksi kipeä ja varsinkin sängystä nouseminen oli työlästä. Ekan viikon söin särkylääkkeitä vähän varaltakin, mutta viikko leikkauksen jälkeen pystyin jo aivan hyvin käymään kävelyllä. Vielä pitäisi kuitenkin muistaa ottaa iisisti näennäisestä hyvästä olosta huolimatta! Jälkitarkastukseen asti olisi suotavaa karttaa vauvaa painavampien asioiden nostamista (esim. vauva kantokopassa, huoh).

Iso kiitos vielä kaikille onnitteluista! :) Olo onkin maailman onnekkain.

Projekti no 1

Tähän astisen elämäni suurin ja ehdottomasti tärkein projekti on vihdoin valmistunut! Kattokaa kaikki: näin ihana tyttövauva me saatiin tuoda kotiin sairaalasta! 

Neitokainen syntyi suunnitellusti sektiolla 22.11.2013 klo 11.19, ja me saatiin syliteltäväksi 47cm ja 3170g puhdasta onnea! Äiti ihmettelee uutta, odotettua perheenjäsentä ja on pakahtua ilosta.

ps. Samalla, kun neiti tuli tänne esittäytymään, hän näyttää teille äitin ompelemat potkarit. Onhan tämä nyt ennen kaikkea käsityöblogi. Satunnaisen potkarikaavan sain ompelukurssin ohjaajalta, kokona 56 ilman saumanvaroja. Iiihana Taimi-kangas on ostettu Kankaiden yönä Verson Puodista ja resori on Royal-tuotteesta. Laitoin henkseleihin tuplanepit ja lahkeisiin pitkät resorit, jotta saa vähän pidemmän käyttöiän pöksyille. Arvoin kovasti, että kannattaako näin pikkusia vaatteita edes ommella, mutta oli kyllä kivaa saada pienelle tytölle sopivat vaatteet sairaalan upottavan isojen kuteiden tilalle.

pps. Koko perhe voi oikein mainiosti! :)

Mustaa pitsiä

 En oo saanu aikaan esitellä pingotusstudiossakin vilahtanutta tuubihuivia, vaikka kuvatkin on otettu ehkä pari kuukautta sitten. Kuvien oton jälkeen maha on kyllä kasvanut kiitettävästi, vaikka edelleen sama takki mennee nippanappa kiinni! :)

Aiemmin blogissa kyseltiin tämän huivin ohjetta, ja lopulta idean alkuperän löysinkin: törmäsin huivin malliin täällä ja ohje löytyi vielä tuolloin lankamaailman sivuilta. Vaan eipä näköjään löydy enää. Lankana huivissa on Hjertegarnin Play it, joka on kyllä aika kamalaa lankaa. 

Mustan pitsihuivin esittely in action on sen verran kiitollista hommaa, että tässä vielä kuviota hienosti havainnollistava kuva ("kattokaapa näin meikä innoissaan venyttää huivia ja selostaa samalla jotakin tärkiää")!

Pitäs aina saada kuvattua ja esiteltyä käsityöt heti samoilla tulilla niiden valmistuttua, ettei lahopäältä ehtisi speksit unohtua...

Isyyspakkaus 2013

Kuluvien kuukausien aikana on jänskäilty, että ehtiikö mun mies isänpäivän viettoon tänä vuonna. No ei ehtinyt, mutta halusin kumminkin tehdä viittä vaille valmiille isälle ylläriksi isyyspakkauksen vuosimallia 2013. :)

Kuten aiemmin on tullut mainittua, mies saattaa vähän tykätä Star Warsista. Ja se saattaa vähän näkyä myös isyyspakkauksen sisällössä. Itse tehty osio koostui universumin cooleimmasta ruokalapusta ja katu-uskottavista pukluräteistä. Inspiraatio iski eräänä aamuna klo 6:30, eikä se sitten muu auttanut ku kaivaa ompelukone esille!

Ruokalapun kaavaan katoin mallia äitiyspakkauksen matkassa tulleesta ruokalapusta, leikkelin kankaat, huolittelin ja kanttasin. Kiinnitys toimii tarranauhalla.

Pukluräteissä toinen puoli on Star Wars -puuvillaa ja toinen puoli laatikosta löytynyttä velouria. Kaikki Star Wars -tilkut olen tilannut Etsystä.

Oli paketissa sitten muutakin, kuten perinteinen isänpäiväpaita (Etsystä)...

 

 ...daddys young apprentice -body (Etsystä), Sisua (hormonihuuruisen vaimon kestämiseen), Batterya (tilanteisiin, joissa akut on loppu), Buranaa (varpajaisten jälkeiseen aamuun)...

Ideoita olis ollut vaikka millä mitalla, mutta tuli nyt tälläinen Tähtien sota ja syötävä -painotteinen. :) Tuleva isä oli kuitenkin otettu ja enemmän tämä oli hänelle mieleen, kuin "I love daddy" -tyyliset vauvahepeneet.

Tämän myötä kivaa isänpäivää kaikille iseille ja tulevillekin sellaisille!

Nice to meet you, Noro

Mää oon tehnyt montamonta käsityötä valmiiksi, mutta en voi esitellä niitä blogissa vielä! PÖH. Deadlineja on kaksi; osan käsitöistä voin esitellä perinteisesti vasta joulun jälkeen ja osan sitten, kun mahavauvan sukupuoli on selvinnyt ystäville ja tutuille (hahhaa, vielä saatte odottaa!). Ja selviäähän se meillekin varmuudella vasta synttäripäivänä. :)

Jotta nyt jotakin tänne saisin näytille, niin tässä on sukat, jee!

Oon tykänny hirveesti viime vuonna tekemistäni raitasukista, joten tein pikkasen vastaavat pitkävartiset sukat raidoittamalla Noro-lankaa kerän alusta ja lopusta. Oikeestihan mää en yleensä raski ostaa näin kallista lankaa, mutta kerran oli puolella hintaa!

Koklasin eka kertaa tehdä raidan vaihdosta hieman huomaamattomamman neulomalla uudella värillä eka kerroksen normaalisti, mutta tokalla kerroksella neulomalla myös edellisen kerroksen silmukan. Eli kaksi silmukkaa päällekkäin. Koska oli noin kehno selitys, täältä löytyy myös video. :D Värinvaihdosta ei edelleenkään tullut huomaamaton, mutta kuitenkin huomaamattomampi. Paitsi varren lisäyksien kohdalla en jaksanut pähkäillä, miten ne saisi siistimmäksi.

Nonni nyt on sitten tehty sukasta asiaa, jospa joskus pääsen esittelemään muutakin!

Eläinsatupeitto

Hip hei! Hupsistarallaa-blogissa on nähty toinen toistaan upeampia eläinsatupeittoja (klik, klik, klik), ja niiden innoittamana oli munkin pakko tehdä beibille omansa! Alunperin ohje ja idea on Sanna Vatasen, ja Kokkia viinissä -blogista sain ajatuksen toteuttaa peitto neulomisen sijaan kirjovirkkaamalla. Ensimmäisen bambi-palan taisin aluksi aloittaa neulomalla, mutta se kuuluisa hermo meni samantien langanjuoksujen kanssa. Tulipahan ekkaa kertaa kokeiltua kirjovirkkausta, joka ei muuten ole yhtään pöllömpi tekniikka sekään! :) Vaikkapa täältä löytyy ohjetta siihen, miten langanvaihdon saa tehtyä tyylikkäästi.

Mun peittoon tuli aika vähäsen palasia, koska onnistuin valitsemaan niin isoja kuvioita! Peiton koko on sellainen vauvan köllittävä 55x75cm. Aluksi oli jälleen tarkoituksena tehdä isompi peitto, mutta mielessä alkoi jo liian tiuhaan pyöriä muut käsityöt. Vaikka olisihan noita kutkuttavia malleja ollut vielä jonoksi asti: dinosaurus, krokotiili, orava, norsu, leppis... Suuri osa langasta on Hjertegarnin Primeveraa, mutta sitten on lisäksi varastoista myös muita puuvilla- ja bambulankoja.

Tasa-arvon nimissä laitan vielä kaikista elukoista lähikuvat. Meidän omat kissamussukatkin piti tietty ikuistaa peittoon, ja Ninja ja Steven ovatkin kuvassa hyvin vahvasti oman itsensä näköisiä! :D

Virkkuumalleja löysin netistä vaklailemalla muiden hienoja eläinsatupeittoja ja sitten yksinkertaisesti hakemalla ristipistomalleja googlailemalla "cross stitch fox" jne.

Virkkasin reunaan piparkakkukoristuksen, jollaisen olen varmaan aina ja ikuisesti kaikkii virkattuihin torkkupeittoihin tehnyt. Se nyt vaan on valloittanut mun sydämen!

Musta tää panda on ihan ylisöpö, mutta miehen mielestä se näyttää itkevän verta!!!!!! Eikä näytä!!!

 Tää pingviini on kanssa yksi mun lemppareista, vaikkakin palasta tuli vähän muotopuoli muita lankoja ohuemman valkoisen langan ansiosta.

 En etukäteen suunnitellut palojen kokoa ja yhteen sopivuutta, mutta sain palaset loksahtamaan paikoilleen virkkailemalla lopuksi kuviin tarvittavan määrän reunakerroksia.

 Bambi oli eka virkkaamani palanen ja sen reunoista tulikin vähän mutkaiset virheiden takia.

Mikä elukoista oli sun lemppari? 

Edit. Vaihdoin kirjovirkkausohjeeseen liittyvän linkin parempaan, koska edellisessä neuvottiin aina katkaisemaan lanka rivin lopussa. Siinä hommassa loppuisi hohto jo muutaman rivin jälkeen! :D