Villatakin lisäksi olen tänä talvena saanut neulottua kolmet villasukat kolmen sukupolven tytöille: äitille, itselle ja tyttärelle.
Viimeisimpänä valmistuivat kirjoneulesukat äidilleni synttärilahjaksi. Ohje on tuttu kolmen vuoden takaa (kliks) ja siitä lähtien on ollut tarkoituksena neuloa itselleni samanlaiset. Mikä siinä onkaan, että melkeen aina iskee kateus lahjaksi tehtyihin käsitöihin? Itselleni en edelleenkään sukkia saanut, mutta jollekin sentään. ;) Tällä kertaa tein sukkien varret hieman lyhyempänä. Seiskaveikat löytyivät valmiiksi jemmasta.
Oon mää tänä talvena kuitenkin saanut itsellekin uudet villasukat. Parsimista oottaisi varmaan kymmenet vanhatkin, mutta neulojan ratkaisu on tehdä mieluummin uudet - tottakai. Näissäkin lankana on 7 veljestä ja pöllösukkien ohje löytyi täältä. Helmet kiinnitin neuloessa, joten näissä sukissa oli vain vähän viimeistelyä eli kaksi langanpätkää per sukka, oi ihanuutta! Silmiksi olisi sopinut ehkä paremmin toisenlaiset helmet, mutta näitä löytyi tarpeeksi omista kätköistä. Sukat ovat olleet jo koko talven lähes päivittäisessä käytössä, joten eivät enää kuvaushetkellä olleet ihan parhaimmillaan...
Tyttärelle puolestaan neuloin yksinkertaiset ja tylsät mutta niin käytännölliset junasukat varastoista löytyneellä Novita Woolilla. Tällä kertaa taisin tehdä aivan ohjeen mukaan, ja ovat nyt juuri passelin kokoiset 1v2kk-ikäiselle naperolle. Kasvunvaraakin löytyy vielä. Junasukat on ilman jalkaa ihan höppänän näköiset, mutta istuvat kyllä pieneen lallerojalkaan täydellisesti.
Ja neljännet sukat on jo puikoilla! Ihanaa taas neuloa ja pitkästä aikaa koukuttaa itteään kaikkiin hömppäsarjoihin! :D