sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Mekkoloiset

 Sen verran uskalsin luottaa vakuuttavalta kuulostavaan kätilöön ultraäänitutkimuksessa, että syksyllä ompelin pari pientä ja pikaista mekkoa. Molemmissa on kaavana Speedy girl (Ottobre 3/2013).

Halusin muka tehdä yhen ihan minin mekon Viljamin puodin Hattarakekkeri-trikoosta. Nooh todellisuudessa mekko vastasyntyneellä vauvalla ei ollutkaan kaikista käytännöllisin idea, joten enemmän käyttöä mekolla on ollut myöhemmin paitana/tunikana.
 Oli sen verran rankat kuvaussessiot, että unelias malli nukahti kesken kuvauksen.
 Toisen mekon tein Metsolan Mansikkapaikka-velourista. Musta tämä kangas on niiiin jännittävä ja mielenkiintoinen, että siitä piti saada suurta pintaa näkyviin! Tein mekon kokoa 62, mutta on kyllä vielä melkonen maximekko meidän neitille.
Saapa muuten nähdä, josko pian tulisi esittelyyn muutakin kuin vauvajuttuja! Mää nimittäin rohkaistuin ompelemaan itselle vaatetta ekan kerran sitten yläasteen! Pitäkää peukut pystyssä, että pian täällä nähdään vähän isompaakin mekkoa. :)

 Leppoisaa sunnuntaita!
 
ps. Melutalossa on vielä tänään mahdollisuus osallistua ihan huippuun arvontaan!

4 kommenttia:

  1. Ihania kuoseja! Supersöpöt mekkoset. :) Ja nuo neidin raitapöksytkin on muuten söpöt, mun mielestä raitakuosit on aina niin ihania, varsinkin lapsilla. :)

    VastaaPoista
  2. Heippa Anniina :) Ihania vaatteita oot kehitellyt teidän pienokaiselle! En harmi kyllä pääse moikkaamaan muksua näin minikoossa, mutta loppukesästä tai syksymmällä toivottavasti jo nähdään. Voin vaan kuvitella, että ootte maailman ihanimmat vanhemmat :) Onnentyttö tämä lapsukainen! Terveisiä!!

    VastaaPoista
  3. Ihanat mekot Pienillä (ainakin siskon puolivuotiaalla neidillä) toimii hyvin sellainen mekkomalli, jossa alareunassa on joko kanttausresori tai kuminauhakuja pussittamassa helman. Tällöin mekon alahelma jää vaikkapyllyn alle hyvin jumiin :D

    VastaaPoista
  4. Voi että miten suloisia mekkoja!! Ja tyttönen tietysti myös, ihana!

    VastaaPoista