sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Joulun lahjukset

Tänä vuonna itte tehyt joululahjukset jäivät huomattavasti aiempia vuosia vähäisemmiksi, mutta jotain kuitenkin valmistui. Perheen naisille ompelin hiuspyyhkeet alesta kotiutetuista pyyhkeistä, jotka saivat kotona heti ostamisen jälkeen murskatuomion (liian pehmeät kuulema). Onneksi pyyhkeet saivat paremman elämän pyyheturbaaneina (koska ihan oikeesti ne olis ollu ihon kuivaamiseen todellakin ärsyttävän pehmeät). Mittoja otin omasta muutama vuosi sitten lahjaksi saadusta ja kovassa käytössä olleesta hiuspyyhkeestä ja napit löytyi laatikosta.
 Pyyhkeiden kaverina paketeista löytyi piparminttu-sokeri-kuorintaa, johon löytyy googlettelemalla useita ohjeita. Purkissa sokerikuorinta on piparminttumaisesti kerroksittain. Ah niin söpöä, mutta myös tehokkaaksi testattua kuorinta-ainetta. Ystävän kanssa tehtailtiin näitä yhdessä joulupukin konttiin ja meillä oli sen verran mukavaa, että pittää ehkä ottaa uusiksi joskus! :)
 Tänä jouluna mulla oli periaatteena hyödyntää ainoastaan jo kotoa löytyvää pakkausmateriaalia, joten onneksi kaapin perukoilta löytyi passeleita lahjarasioita ja -pusseja.
Mulle tuli yllätyksenä, että myös korvatunturilla käytetään Ottobren kaavoja, sillä tytölle pukinkontista löytyi Autumn forest paita ja Summer sea housut. ;) Paidan kangas on Verson puodista ja raitakangas on satunnaista kaapista löytynyttä. Housujen musta joustocollege on PikkuPiltistä ja raitaresori Oulun kässämessuilta Indie fabricsin kojusta ostettua. 

Jouluvilli päällä sovituskuvat olivat parhaimmillaankin tätä luokkaa (huomatkaa nessupaketti)...
 ...ennen kuin tajusin ottaa uuden menopelin (kiitti ihanalle kummitädille) mukaan kuvaukseen!
Näiden lisäksi minä(kin) tein lahjaksi yhden keksiainespurnukan. Tiiättehän sellasen, jossa on kuiva-aineet kerroksittain ja ohje kekseihin? Unohdin kuvata purkin ja purkista valmistuneet M&M-keksit on jo pistelty parempiin suihin. Oli muuten loistava ajatus antaa keksipurkki lahjaksi ja sitten joulun jälkeen mennä itte veljen luo syömään ne keksit! Ei huaano! :)

perjantai 26. joulukuuta 2014

Joulua!

Jouluntoivotukset kaikille teille! Toivottavasti ootte muistaneet syödä, rentoutua, nauttia läheisten seurasta ja syödä. Niin ja syödä. Jos ette oo, niin vielä ehtii korjaamaan tilanteen! :) Meidän jouluaatto sujui leppoisasti oman pienen perheen kesken kotosalla ja muina päivinä on sitten ehditty nähdä myös muuta perhettä.

Meidän perheen tytöille tein punaiset mekot hyvissä ajoin ennen joulua. Tavoitteena oli mekot, joiden käyttöä voisi jatkaa myös pitkälle joulun jälkeen eli ei liian jouluista. Mutta punaista sentään! Itselleni ompelin muokatulla Onion2035-kaavalla pussihelmaisen mekon Verson puodin jemma-joustocollegesta.
 Pääntien huolittelin alavaralla ja se olikin vallan passeli tähän mekkoon. Ihanan yksinkertaista.
Tarkoituksena oli tehdä typykälle liivimekko samasta kankaasta, mutta eihän pihinä tilatusta metristä sellaista mitenkään enää saanut. Onneksi varastosta löytyi palanen Verson puodin sydämmellistä-joustofroteeta, josta sitten tuli mekko pienemmälle. Olisin halunnut tehdä hiippahupullisen version, mutta kangas ei mitenkään riittänyt. Raitaresori on Majapuulta. Selässä on nappilista pukemista helpottamaan.
Mekosta oli vähänlaisesti sellaisia kuvia, joissa ei näkynyt muita ihmisiä. "Sovituskuvassa" näkyy kuitenkin tämän joulun hittipuuhta eli lahjanarujen ripustaminen kaulaan ja pakettien päälle kiipeily. ;) Alempana on vielä havainnollisempi kuva mekon mallista. Kaveriksi tein Metsolasta ostetusta pallotrikoosta tonttulakin, joka ei tosin juurikaan tänä jouluna päässä pysynyt!
Myöhemmin palaan ittetehtyjen joululahjojen tiimoilta, mutta nyt nappaan vielä yhden kupillisen kahvia hollille ja neulepuikot käteen ja neuloa hurautan muutaman rivin ennen kuin tyttö herää päikkäreiltä! Ihana joulu!

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Lorukorttikalenteri

Mun ihanaakin ihanampi äiti järkkäili mulle pienenä ja vähän isompanakin huippuja joulukalentereita ja nyt oli viimein mun vuoro olla kalenterin täyttäjänä. Kyllähän nippa nappa 1-vuotias tarvitsee oman kalenterin, tarvitseehan? Viime vuonna sentään vielä maltoin mieleni...

Kalenterin luukusta on joka päivä (okei yhtenä päivänä tonttu oli liian väsynyt...) löytynyt tontun omin pikku kätösin yömyöhään askartelema lorukortti. Tässä kuvaushetkeen mennessä paljastuneet kortit.
Ja täytyyhän lorukorteilla olla lorupussi! Pussi on ommeltu vuosia sitten kirpparilta ostetusta kankaasta ja kiinnityssysteemi on vanhasta rikkinäisestä laukusta kierrätetty.
Yllätyksekseni tyttö on ollut hyvinkin iloinen löytäessään kalenterista uuden kuvan, koska tottakai tuon ikäisestä on kiva värkätä erilaisilla pahveilla ja läpysköillä. Lystiä on myös ottaa kortit pois pussista ja laittaa ne takaisin ja ottaa ne pois pussista ja laittaa ne takaisin ja... On myöskin armollista, ettei pieni vielä aivan hoksaa kalenterin ideaa, eikä siis lainkaan pahoita mieltään, jos tonttu käykin jonain päivänä vasta illalla! ;) Mulla on jo niin monta joulukalenteri-ideaa mielessä, että saa joulu tulla muinakin vuosina!

Lykkään vielä Rocky Road -palat jääkaappiin jähmettymään ja painun pehkuun. Ihanaa joulun odotusta ja iloista joulua, jos ei ennen sitä palata asiaan! :)

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Uusi paitakaava

3. adventti täh? Päivät, viikot ja kuukaudetkin hujahtaa ohi silmänräpäyksessä! Blogattavaa olisi vaikka millä mitoin, mutta tyhmä pimeys vie kuvausinnon ja vuorokauden rajalliset tunnit hujahtavat liian nopeasti.

Jokunen viikko sitten heittäydyin hurjaksi ja piirsin uuden paitakaavan, jota sitten täytyikin heti testailla urakalla. Kaavana on siis Ottobren (4/2014) Autumn forest, joka osoittautui varsin passeliksi ihan sellaisenaan.

Ensimmäinen paita matkasi maailmalle ihanalle 1-vuotiaalle neidille. Tämä paitamalli rypytyksineen on kaikessa yksinkertaisuudessaan kivan tyttömäinen ja helmaa pidentämällä ja leventämällä sopisi mainiosti myös tunikaksi tai mekoksi. Siimeksessä-trikoo on Paapiin ylläripussista ja varastoista löytyi sattumalta kivasti mätsäävää muistaakseni Pehemiältä tilattua leijonanväristä resoria.
Toinen hieman äijämäisempi versio lähti myöskin matkaan hurmaavalle 1-vuotiaalle pojalle. Kitara-kangas on Majapuulta ja raitaresorin ostin Oulun käsityömessuilta indie fabricsin kojulta.

Kolmannen paidankin oli tarkoitus lähteä lahjaksi, mutta nappilista ei onnistunut aivan suunnitelmien mukaan ja erinäisten sattumusten kautta selkäosassa hupun alla on pienen pieni reikä... Meidän neidille tämä kelpaa hyvin pikkuvirheistä huolimatta, mutta lahjaksi en viitsinyt antaa. Toisaalta hyvä niin, koska tästä tuli aika mieluisa! :) Hupun kaavaa lainasin muistaakseni Ottobren jumpsuitista. Paapiin IsoHippu-trikoo on Pehemiältä.

Ylemmässä kuvassa värit ovat todellakin aivan pielessä. Kameran kätköistä sattui löytymään yksi "sovituskuva", jossa värit ovat enemmän lähellä todellisuutta. Kuvaustaustana näköjään rakkaudella raavittu kissanpuu... ;)
Kuvassa näkyy myös Pikku Piltin farkkujoustocollegesta tehdyt leggarit, joita en ole vielä saanut tänne kuvattua. Saattavat jäädä kuvaamattakin, koska kovan käytön jäljiltä niissä näyttää jo olevan erinäisiä ruokatahroja! Mutta ihanat ne on silti: takataskut ja kaikki! :)

Hauskaa adventtia teille! Toivotaan, että muistaisin pian palata jouluisempien aiheiden kanssa!

perjantai 28. marraskuuta 2014

Pikku-Ukko

Nonni! Päästiinhän me jo ennen joulua Halloween-juttuihin! ;) Vaikkei aihe nyt ehkä ihan niin ajankohtainen enää tänä vuonna olekaan, jaetaan teillekin idea helppoon ja nopeaan naamiaisasuun (konttaavalle) lapselle. Tuleehan niitä naamiaisia myöhemminkin!

Tämä äiti-lapsi -parivaljakko nähtiin siis tänä vuonna perhekahvilan naamiaisissa Peppi Pitkätossuna ja Pikku-Ukkona. :)
Naamiaisasu syntyi edellisenä iltana nopeasti äitiyspakkauksen kypärämyssystä ja tahriintuneesta valkoisesta bodysta: kangastussilla mustia pilkkuja, harja ja häntä mustasta fleecestä ja korvat kangastilkuista. Pieni juhlijakaan ei lainkaan protestoinut asun käyttöä, vaan mennä viipotti harja hulmuten isompien kerholaisten perässä. :)
Tämä asu on oikeastaan toisinto vuodelta 1991, jolloin niinikään perhekerhon naamiaisissa olin pukeutunut Pepiksi ja hevosen roolia toimitti konttaava pikkuveli! :)

ps. Oli meillä Herra Tossavainenkin, mutta ilmeisesti sen ääni oli vähän liikaa Pikku-Ukolle, joten turhien itkujen välttämiseksi se sai jäädään reppuun piiloon...

tiistai 25. marraskuuta 2014

Saunatakki 1-vuotiaalle

 Moikkis! Meiän vauvapa täytti viikonloppuna kokonaista 1 vuotta ja lahjaksi hän sai muun muassa äidin ompeleman saunatakin.


Saunatakin kaava on Robot dog (Ottonbre 6/2011) ja kokona 86. Onhan tuo nyt vielä suuri meidän hobitille (1-vuotisneuvolassa 70,5cm...), mutta hihoja kääntämällä ja vyöllä kuromalla saa sopivasti pienennettyä. Mummola-joustofrotee löytyi Pikku piltin yllärikangaspaketista ja vuorin joustofrotee on Verson puodista.

Vyön lisäksi kiinnitys hoituu napin alle kiinnitetyllä nepparilla. Tässä vielä kuva ilman vyötä.

 Kankaista jäi jäljelle ärsyttävät soirot, joista sitten tein saman sarjan pefletin.
Tällä kertaa tälläinen tiivis paketti tiukkaa faktaa, että saan jostain päästä purettua bloggaamattomia käsitöitä (vielähän vuoroaan odottelee mm. isänpäivään ja halloweeniin liittyvät jutut, huoh). Pikkuisen kuumepotilaan päiväunien kesto on kovin arvaamaton, mutta sainpahan postauksen valmiiksi! :)

tiistai 4. marraskuuta 2014

Vaippalaisia

 Osaa lukijoista ei varmasti voisi vähempää kiinnostaa, mutta esittelen siitä huolimatta muutaman hiljattain ommellun kestovaipan. Ylipäätään blogin sisältö on melkoisestikin muuttunut näiden lähes viiden vuoden aikana, kun blogia olen kirjoitellut. Kiva, että kuitenkin niin moni on pysynyt matkassa ja uusiakin lukijoita tupsahtelee aina toisinaan! :) Vaikka blogin painopiste on liukunut näpertelystä ja lankojen kanssa touhuamisesta ompelun ihmeelliseen maailmaan ja tarkentunut käsittelemään lähinnä valmistuneita räpellyksiä, on ydin silti sama: itse tekeminen. Ja tottakai oman elämäntilanteen muuttuminen (opiskelijasta äidiksi) heijastuu blogimaailmaankin! Mutta nyt niihin vaippoihin. :)

Me ollaan oltu tässä asiassa vähän myöhäisheränneitä (laiska minä!), mutta nyt parin kuukauden ajan ollaan käytetty tytöllä lähinnä kestovaippoja. Taskuvaipat on todettu meille kaikkein kätsyimmiksi (erilaiset vaipat tulivat tutuksi Oulun Kestovaippalainaamon vaippapaketin avulla, voin suositella!), joten niitä olen nyt yrittänyt ommella liukuhihnalta erilaisia kaavoja testaillen. Tässä muutama:
Pilkulliset on tehty Kestovaippayhdistyksen kaavalla ja norsuvaipat NettiJadena-kaavalla. Näistä kahdesta aivan ehdottomasti Jadenan vaipat istuvat paremmin ja sopivan napakasti, joten tätä kaavaa käytän jatkossakin. Meidän neiti on sen mallinen, että nämä L-koon vaipat alkavat jo olla M-kokoisia sopivampia. Vaipoissa on päällä pul ja sisäpintana coolmax, ja kaikki kankaat ja tarvikkeet on ostettu Royalkestoilta. Täytteeksi ompelin taittoimuja bambuhamppufleecestä ja lisäksi mikrokuituisia pötköjä.
ps. En oo koskaan ennen tehny vaippa-asetelmia. ;)

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Nappileggarit

Sunnuntaihuomenta! Tämän vaatekappaleen esittely tuskin sen kummempia jaaritteluja tarvitsee, joten uudet leggarit olkaatte hyvät:
Kangas on Verson puodin ohutta joustocollegea ja onhan tämä nyt ompelijalle aika must-kangas! :) Kaava on sama vanha omien mittojen mukaan piirretty. Piheyksissäni tilasin kangasta vain metrin, joten vyötäröllä on kumpparin sijaan Majapuun raitaresori. Toisaalta napakka resori kyllä voittaa kumpparin mennen tullen myös mukavuudessa! Vyätäröstä vielä karvamattokuva, ettei tule liian härskejä sovituskuvia ;)
Palataan!

torstai 23. lokakuuta 2014

Vanuhaalari

 Tilasin metrin siivun mustavalkoista joustocollegea Verson puodista omia leggareita varten. Jossain vaiheessa suunnitelmat kai muuttuivat, koska nyt täällä on koon 80 vanuhaalari! Eikä haittaa yhtään!
 Tein haalarin  Ottobren 4/2012 Jumpsutitin kaavalla, koska samaisella kaavalla tehty sydänhaalarikin on ollut tosi kovalla käytöllä. Nyt jos saisin kelata pikkasen taakkepäin, lisäisin kuitenkin haalariin hieman väljyyttä. Vuoritin haalarin Paapiin ylläripussista löytyneellä pöllötrikoolla. Välissä on yllättävän lämpimäksi osoittautunut mutta pehmeä ja ohut finfill-vanu, joka on ostettu Eurokankaasta. Mun visioon kuului ehdottomasti keltainen resori, jota tilasin Majapuulta. (Huomatkaa kuvausrekvisiittana väreihin sopivat kissat. ;)
 Muistinpa jopa ripustuslenkin, jonka tosin laitoin jotenkin epäloogisesti päin! Mutta kyllä se toimii!
 Tästä haalaristahan olis tietty voinut napata ulkona jotkut ihanat sovituskuvat, mutta mun kuvausinnon tietäen niitä kuvia ooteltas vielä ens vuonnakin. Joten näillä mennään:
 Mää en meinaa kestää näiden kankeiksi topattujen pikkuisten söpöä kömpelyyttä. (Tähän laittaisin sydämen kuvan, mutta blogger aina herjaa pienempikuinkolmosen kohdalla viallista HTML-koodia...)
Tästä tuli aivan kelpo haalari autoiluun ja ulkopäikkäreille, vaikka vettä ja maassa möyrimistä ei kestäkään. Mustan, valkoisen ja keltaisen yhdistelmä on vaan niin raikas ja herkku!

perjantai 10. lokakuuta 2014

Piristysruiske syksyyn

Hyvästi päivänvalo, hyvästi valoisat kuvat! (Okei, ehkä näitä kuvia vois ees yrittää ottaa päivällä, eikä aamukuudelta.) Sokerihiiri-hupparista tuli niin söpönen ja kivan mallinen, että tein tuolloin heti perään toisen samalla mallilla.
Kankaaksi valikoitui Metsolan syksyinen ;) joustofrotee ja keltaiset resorit on Verson puodista. Alemmassa kuvassa huppari on aseteltu näköjään aika vinkkuraan, mutta kyllä se oikeesti on suurin piirtein symmetrinen.
 
 Tästäkin tuli kyllä aika lemppari: on pirteä ja värikäs, lämmin ja nopea pukea, ei vilku napa tai mene helma polvien alle kontatessa. Montahan tälläistä voi yksi tyttö tarvita? ;) Onneksi on sen verran monta projektia kesken tai oottamassa, etten ihan heti ehdi uutta ommella.
Kivaa viikonloppua! Jospa sitä ennättäisi viikonloppuna piipahtaa Oulun kädentaitomessuilla.


edit. Tarkan lukijan hoksautuksesta korjaan, että joustofrotee on siis Maitotytön Royal-tuotteelle suunnittelema Riemukukka-kangas, jonka minä olen Metsolasta ostanut. :)

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Äidin ja tytön uudet mekot

Viime viikolla pieni neiti sairasteli lyhyen ja ytimekkään lentsun, ja saatiin pysytellä pari päivää neljän seinän sisällä. Typyn päikkäreiden aikana sain ommeltua itselleni todellisen terapiaompelumekkosen Majapuun Karkeloista tilatusta Kirsikka-joustofroteesta. Veli kuvaili kyläilyn lomassa mun uutta mekkoa, mutta sattuipa perheen pienemmälläkin emännällä olemaan päällä uudehko mekkonen.
 Mun mekossa kaavana on Onion 2035, tottakai. (Hei ens viikolla aattelin vihdoin piirtää uudet mekon kaavat!) Tällä kertaa tein Majapuun ruskeasta resorista neppilistan ja hihansuihin pitkät resorit, joiden saumoihin lisäsin jujuksi laatikosta löytynyttä puuvillapitsiä.
Kissamekko on ollut muuten täydellisen ihana ja mukava, mutta kännykkätasku jäi siitä puuttumaan. Tähän versioon oli siis sellainen saatava. En jaksanut ressata taskujen kohdistusten ja muiden asioiden kanssa, joten tein taskun vain toiselle puolelle. Ja koska olen oikeakätinen, laitoin taskun loogisesti tietenkin vasemmalle puolelle. ;) Taskun muotoa vaklailin Verson puodin kotimekosta ja hyvä tuli. Taskunsuussa on samaa resoria ja pitsiä kuin hihoissa.
 Aliisan bodymekon kaavan muokkasin Ottobren Bert-bodysta ja kuva ei ehkä ihan tuo esille mekon kivaa mallia. Koru-trikoo on peräisin Pikku Piltin ylläripaketista.

Kun nyt sopivan aasinsillan kautta päästiin korukankaaseen, esittelempä samalla aiemmin valmistuneet murheenkryynit. Mulla oli visio söpöstä yksivärisestä perhoshihaisesta mekosta, jossa on applikoitu kaulakoru.
 No joo onhan se yksivärinen ja mekko, mutta muuten ei sitten ihan vastannut mielikuvaa, koska a) hautajaisfiilis, b) ei istu yhtään, c) lyhennetystä etuhelmasta huolimatta helma menee konttaajan polvien alle. Mutta onneksi leggareista (kaava OB 4/2014) tuli ihan kivat!
 Tässä kuvassa näkyy myös aikaisempi 68 koon bodymekko, jonka haaranepit saan vielä venytettyä kiinni! ;) Ehkäpä se pian joutaa varastoon uudemman ja isomman (80) korumekon tieltä.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Reppunallet

Pehemiän alesta kotiutin pätkän niin kauniin väristä Paapiin suunnittelemaa Reppunallet-trikoota. Kankaasta tuli meidän isolle vauvalle vähän pikkuvauvasetti, mutta ei tullut neidille silti ikäkriisiä! Kasvunvaraa ainakin löytyy, jotta "mennee sitten pitempään". Raukalle ei oo varmaan yhtään sopivia vaatteita, kun äiti ompelee aina vähän kasvunvaraa. ;)
Bodyn yläosaan testasin uudenlaista kaula-aukkoa uusimman lasten Ottobren Sausage dog -bodyn kaavalla. Alaosa on piirretty vanhan kunnon Bert-bodyn mukaan.
 Body huusi kaveriksi mustavalkoraitaa, joten Ottobren Little houses pöksyihin yhdistin Reppu(vai peppu-?)nalleihin Kestovaippakaupan raitatrikoota. Bodyn ja housujen koko on noin 80.
 Aina ei meidän sovituskuvasessiot mene ihan nappiin, esim. jos äitillä on liian hienot ja kiinnostavat leggarit jalassa. ;)
 Kuten seuraavasta varsin havainnollisesta sovituskuvasta huomaa, lahkeet saa vielä kääntää hyvin reilusti.
 Sellasta! Tällä viikolla alkoi taas kansalaisopiston ompelukurssi, jossa saa kerran viikossa ommella rauhassa ja keskeytyksettä kolme kokonaista tuntia! Jee! :)

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Hullun kissamummon mekko

Tiiättehän sen Simpsonien höperön mummelin, joka heittelee vastaantulijoita kissoilla? Musta tulee ehkä isona semmonen ja nyt mulla on myös asiaankuuluva mekko.

Tilasin keväällä Kankaiden yönä rouheaa Metsäkissa-neulosta ajatuksena tehdä siitä hupparitakki itelle. Nyt viimein kelien viilennyttyä kaivoin kankaan laatikosta, mutta pupu meni pöksyyn kangasta leikellessä; en jaksanut alkaa säätää vetoketjun ja kuvion kohdistuksen kanssa. Hyvä niin, sillä lempparimekko tästä tuli ilman vetskariakin! :)
Meidän oman "mettäkissan" kaa oli pikkasen huono poseerata, ku pläski pörröinen katti peitti koko mekon. ;)
Mekon pohjana on mikäpä muukaan kaava kuin Onion2035 (noku ei mulla oo muita mekkokaavoja!!!). Mustalla trikoolla vuoritettu huppu, hihoissa pitkät raitaresorit (Majapuulta?) ja helmassa kuminauhakuja. Mitäpä muutakaan. Ei taaskaan sen kummempia kikkailuja, koska valmista piti saada tietenkin heti. Muuta ei tosin tarvittukaan, koska mekosta tuli tän syksyn ykkönen! Tai no ehkä kännykkätaskua olen vähän kaipaillut....
Palataan taas! :)

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Hupputunika

Syys- ja talvivaatetehtailu jatkukoon! Sokerihiiren poikaselle ihana hupputunika:
Ostin  viime syksynä heräteostoksena Verson puodin alesta pienen pätkän sokerihiiri-joustofroteeta. Kangas ei kolahtanutkaan, ehkä osannut tehdä siitä mitään. Kunnes ryhdistäydyin ja leikoin siitä neidille hupputunikan. Ja voi kuinka mää siitä tykkäänkään! Tästä tuli ihan lempparivaate, joka pääsee aina heti käyttöön pesusta tultuaan.
Velhonviita-blogin ohjeilla osasin tehdä neppilistan ja neppareiden päälle löytyi jemmasta muutama eriparinappi. Myös ruskea resori on Versolta. Kuvien ottaamisen jälkeen pujotin helman käänteeseen vielä kuminauhan, jotta helma ei mene polvien alle kovassakaan konttausvimmassa.
Aika tehokkaasti sain saksittua kankaan tähän huppariin ja lopputilkuista tein kestotiskirättejä. Varsin oiva tapa tuhota froteetilkkuja ja tehdä siivouksesta edes vähän siedettävämpää! ;)

maanantai 25. elokuuta 2014

Trikoohaalareita

Jatketaanpa Pikku Piltin yllärikankailla. Taannoin mainitsikin kaavojen piirtämiseen liittyvästä laiskuudesta, joten seuraavat (ja luultavasti tulevatkin) haalarit on tehty Ottobren Villikko-kaavan pohjalta sivusaumattomana. 

Yllärikankaiden joukosta löytynyt Lakuniitty-trikoo yllätti positiivisesti: itse en todellakaan olisi sitä osannut ostaa sinisyyden vuoksi, mutta tykkäänkin siitä ihan hirveesti! Ehkä tän kankaan myötä vuosia kestänyt boikotti sinistä väriä kohtaan saa väistyä (lapsena ja teininä sininen oli mun lempiväri ja saatoin silloin vähän kyllästyä). Punainen resori on Metsolasta ja hupun vuorin pilkkutrikoo Eurokankaasta. Haalari on kokoa 80, joten kasvunvaraa on vielä hurjasti resorit käännettyinäkin (typy 9kk:n neuvolassa 68cm).
Aliisan intellektuellia kirjaposeerausta ehkä vähän pilaa väärinpäin oleva kirja...
 ...eikä poseeraaminen pahvilammas suussa yhtään korjaa asiaa. "Kato äiti ilman käsiä!"

Samoilla tulilla esittelen myös alkukesästä ommellun haalarin (koko 74), joka on ollut varsin oiva vaatekappale viileämpinä kesäaamuina. Siiri ja Myyry -kangas sekä raitaresori on tilattu Majapuulta.
 Etelä-Pohjalaanen isäni on osuvasti nimennyt haalarin mettäpöyröö-haalariksi, joten sillä nimellä tämä meillä tunnetaan! ;) (Terkut!)
 Mun pitäs ehkä opetella tekemään vauvan vaatteita ilman huppua, mutkumutkumutku onhan ne nyt söpöjä! :)
 Edelleen on saumuri ja ompelukone sauhunneet vimmatusti, mutta yllättäen kelien viiletessä mua on alkanut myös neulotuttaa! Jospa pian saisin alotettua jonkun kivan neulomuksen, jota vispata telkkarin ääressä. TV:n olen koko kesänä avannut kahdesti, mutta syksyn uutuudet kyllä houkuttaa: Iholla, Vain elämää, Toisenlaiset äidit.... ja Netflixistä Orange is the new blackin toinen kausi! Äkkiä langat ja koukut pois talviunilta!