torstai 23. lokakuuta 2014

Vanuhaalari

 Tilasin metrin siivun mustavalkoista joustocollegea Verson puodista omia leggareita varten. Jossain vaiheessa suunnitelmat kai muuttuivat, koska nyt täällä on koon 80 vanuhaalari! Eikä haittaa yhtään!
 Tein haalarin  Ottobren 4/2012 Jumpsutitin kaavalla, koska samaisella kaavalla tehty sydänhaalarikin on ollut tosi kovalla käytöllä. Nyt jos saisin kelata pikkasen taakkepäin, lisäisin kuitenkin haalariin hieman väljyyttä. Vuoritin haalarin Paapiin ylläripussista löytyneellä pöllötrikoolla. Välissä on yllättävän lämpimäksi osoittautunut mutta pehmeä ja ohut finfill-vanu, joka on ostettu Eurokankaasta. Mun visioon kuului ehdottomasti keltainen resori, jota tilasin Majapuulta. (Huomatkaa kuvausrekvisiittana väreihin sopivat kissat. ;)
 Muistinpa jopa ripustuslenkin, jonka tosin laitoin jotenkin epäloogisesti päin! Mutta kyllä se toimii!
 Tästä haalaristahan olis tietty voinut napata ulkona jotkut ihanat sovituskuvat, mutta mun kuvausinnon tietäen niitä kuvia ooteltas vielä ens vuonnakin. Joten näillä mennään:
 Mää en meinaa kestää näiden kankeiksi topattujen pikkuisten söpöä kömpelyyttä. (Tähän laittaisin sydämen kuvan, mutta blogger aina herjaa pienempikuinkolmosen kohdalla viallista HTML-koodia...)
Tästä tuli aivan kelpo haalari autoiluun ja ulkopäikkäreille, vaikka vettä ja maassa möyrimistä ei kestäkään. Mustan, valkoisen ja keltaisen yhdistelmä on vaan niin raikas ja herkku!

perjantai 10. lokakuuta 2014

Piristysruiske syksyyn

Hyvästi päivänvalo, hyvästi valoisat kuvat! (Okei, ehkä näitä kuvia vois ees yrittää ottaa päivällä, eikä aamukuudelta.) Sokerihiiri-hupparista tuli niin söpönen ja kivan mallinen, että tein tuolloin heti perään toisen samalla mallilla.
Kankaaksi valikoitui Metsolan syksyinen ;) joustofrotee ja keltaiset resorit on Verson puodista. Alemmassa kuvassa huppari on aseteltu näköjään aika vinkkuraan, mutta kyllä se oikeesti on suurin piirtein symmetrinen.
 
 Tästäkin tuli kyllä aika lemppari: on pirteä ja värikäs, lämmin ja nopea pukea, ei vilku napa tai mene helma polvien alle kontatessa. Montahan tälläistä voi yksi tyttö tarvita? ;) Onneksi on sen verran monta projektia kesken tai oottamassa, etten ihan heti ehdi uutta ommella.
Kivaa viikonloppua! Jospa sitä ennättäisi viikonloppuna piipahtaa Oulun kädentaitomessuilla.


edit. Tarkan lukijan hoksautuksesta korjaan, että joustofrotee on siis Maitotytön Royal-tuotteelle suunnittelema Riemukukka-kangas, jonka minä olen Metsolasta ostanut. :)

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Äidin ja tytön uudet mekot

Viime viikolla pieni neiti sairasteli lyhyen ja ytimekkään lentsun, ja saatiin pysytellä pari päivää neljän seinän sisällä. Typyn päikkäreiden aikana sain ommeltua itselleni todellisen terapiaompelumekkosen Majapuun Karkeloista tilatusta Kirsikka-joustofroteesta. Veli kuvaili kyläilyn lomassa mun uutta mekkoa, mutta sattuipa perheen pienemmälläkin emännällä olemaan päällä uudehko mekkonen.
 Mun mekossa kaavana on Onion 2035, tottakai. (Hei ens viikolla aattelin vihdoin piirtää uudet mekon kaavat!) Tällä kertaa tein Majapuun ruskeasta resorista neppilistan ja hihansuihin pitkät resorit, joiden saumoihin lisäsin jujuksi laatikosta löytynyttä puuvillapitsiä.
Kissamekko on ollut muuten täydellisen ihana ja mukava, mutta kännykkätasku jäi siitä puuttumaan. Tähän versioon oli siis sellainen saatava. En jaksanut ressata taskujen kohdistusten ja muiden asioiden kanssa, joten tein taskun vain toiselle puolelle. Ja koska olen oikeakätinen, laitoin taskun loogisesti tietenkin vasemmalle puolelle. ;) Taskun muotoa vaklailin Verson puodin kotimekosta ja hyvä tuli. Taskunsuussa on samaa resoria ja pitsiä kuin hihoissa.
 Aliisan bodymekon kaavan muokkasin Ottobren Bert-bodysta ja kuva ei ehkä ihan tuo esille mekon kivaa mallia. Koru-trikoo on peräisin Pikku Piltin ylläripaketista.

Kun nyt sopivan aasinsillan kautta päästiin korukankaaseen, esittelempä samalla aiemmin valmistuneet murheenkryynit. Mulla oli visio söpöstä yksivärisestä perhoshihaisesta mekosta, jossa on applikoitu kaulakoru.
 No joo onhan se yksivärinen ja mekko, mutta muuten ei sitten ihan vastannut mielikuvaa, koska a) hautajaisfiilis, b) ei istu yhtään, c) lyhennetystä etuhelmasta huolimatta helma menee konttaajan polvien alle. Mutta onneksi leggareista (kaava OB 4/2014) tuli ihan kivat!
 Tässä kuvassa näkyy myös aikaisempi 68 koon bodymekko, jonka haaranepit saan vielä venytettyä kiinni! ;) Ehkäpä se pian joutaa varastoon uudemman ja isomman (80) korumekon tieltä.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Reppunallet

Pehemiän alesta kotiutin pätkän niin kauniin väristä Paapiin suunnittelemaa Reppunallet-trikoota. Kankaasta tuli meidän isolle vauvalle vähän pikkuvauvasetti, mutta ei tullut neidille silti ikäkriisiä! Kasvunvaraa ainakin löytyy, jotta "mennee sitten pitempään". Raukalle ei oo varmaan yhtään sopivia vaatteita, kun äiti ompelee aina vähän kasvunvaraa. ;)
Bodyn yläosaan testasin uudenlaista kaula-aukkoa uusimman lasten Ottobren Sausage dog -bodyn kaavalla. Alaosa on piirretty vanhan kunnon Bert-bodyn mukaan.
 Body huusi kaveriksi mustavalkoraitaa, joten Ottobren Little houses pöksyihin yhdistin Reppu(vai peppu-?)nalleihin Kestovaippakaupan raitatrikoota. Bodyn ja housujen koko on noin 80.
 Aina ei meidän sovituskuvasessiot mene ihan nappiin, esim. jos äitillä on liian hienot ja kiinnostavat leggarit jalassa. ;)
 Kuten seuraavasta varsin havainnollisesta sovituskuvasta huomaa, lahkeet saa vielä kääntää hyvin reilusti.
 Sellasta! Tällä viikolla alkoi taas kansalaisopiston ompelukurssi, jossa saa kerran viikossa ommella rauhassa ja keskeytyksettä kolme kokonaista tuntia! Jee! :)

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Hullun kissamummon mekko

Tiiättehän sen Simpsonien höperön mummelin, joka heittelee vastaantulijoita kissoilla? Musta tulee ehkä isona semmonen ja nyt mulla on myös asiaankuuluva mekko.

Tilasin keväällä Kankaiden yönä rouheaa Metsäkissa-neulosta ajatuksena tehdä siitä hupparitakki itelle. Nyt viimein kelien viilennyttyä kaivoin kankaan laatikosta, mutta pupu meni pöksyyn kangasta leikellessä; en jaksanut alkaa säätää vetoketjun ja kuvion kohdistuksen kanssa. Hyvä niin, sillä lempparimekko tästä tuli ilman vetskariakin! :)
Meidän oman "mettäkissan" kaa oli pikkasen huono poseerata, ku pläski pörröinen katti peitti koko mekon. ;)
Mekon pohjana on mikäpä muukaan kaava kuin Onion2035 (noku ei mulla oo muita mekkokaavoja!!!). Mustalla trikoolla vuoritettu huppu, hihoissa pitkät raitaresorit (Majapuulta?) ja helmassa kuminauhakuja. Mitäpä muutakaan. Ei taaskaan sen kummempia kikkailuja, koska valmista piti saada tietenkin heti. Muuta ei tosin tarvittukaan, koska mekosta tuli tän syksyn ykkönen! Tai no ehkä kännykkätaskua olen vähän kaipaillut....
Palataan taas! :)

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Hupputunika

Syys- ja talvivaatetehtailu jatkukoon! Sokerihiiren poikaselle ihana hupputunika:
Ostin  viime syksynä heräteostoksena Verson puodin alesta pienen pätkän sokerihiiri-joustofroteeta. Kangas ei kolahtanutkaan, ehkä osannut tehdä siitä mitään. Kunnes ryhdistäydyin ja leikoin siitä neidille hupputunikan. Ja voi kuinka mää siitä tykkäänkään! Tästä tuli ihan lempparivaate, joka pääsee aina heti käyttöön pesusta tultuaan.
Velhonviita-blogin ohjeilla osasin tehdä neppilistan ja neppareiden päälle löytyi jemmasta muutama eriparinappi. Myös ruskea resori on Versolta. Kuvien ottaamisen jälkeen pujotin helman käänteeseen vielä kuminauhan, jotta helma ei mene polvien alle kovassakaan konttausvimmassa.
Aika tehokkaasti sain saksittua kankaan tähän huppariin ja lopputilkuista tein kestotiskirättejä. Varsin oiva tapa tuhota froteetilkkuja ja tehdä siivouksesta edes vähän siedettävämpää! ;)

maanantai 25. elokuuta 2014

Trikoohaalareita

Jatketaanpa Pikku Piltin yllärikankailla. Taannoin mainitsikin kaavojen piirtämiseen liittyvästä laiskuudesta, joten seuraavat (ja luultavasti tulevatkin) haalarit on tehty Ottobren Villikko-kaavan pohjalta sivusaumattomana. 

Yllärikankaiden joukosta löytynyt Lakuniitty-trikoo yllätti positiivisesti: itse en todellakaan olisi sitä osannut ostaa sinisyyden vuoksi, mutta tykkäänkin siitä ihan hirveesti! Ehkä tän kankaan myötä vuosia kestänyt boikotti sinistä väriä kohtaan saa väistyä (lapsena ja teininä sininen oli mun lempiväri ja saatoin silloin vähän kyllästyä). Punainen resori on Metsolasta ja hupun vuorin pilkkutrikoo Eurokankaasta. Haalari on kokoa 80, joten kasvunvaraa on vielä hurjasti resorit käännettyinäkin (typy 9kk:n neuvolassa 68cm).
Aliisan intellektuellia kirjaposeerausta ehkä vähän pilaa väärinpäin oleva kirja...
 ...eikä poseeraaminen pahvilammas suussa yhtään korjaa asiaa. "Kato äiti ilman käsiä!"

Samoilla tulilla esittelen myös alkukesästä ommellun haalarin (koko 74), joka on ollut varsin oiva vaatekappale viileämpinä kesäaamuina. Siiri ja Myyry -kangas sekä raitaresori on tilattu Majapuulta.
 Etelä-Pohjalaanen isäni on osuvasti nimennyt haalarin mettäpöyröö-haalariksi, joten sillä nimellä tämä meillä tunnetaan! ;) (Terkut!)
 Mun pitäs ehkä opetella tekemään vauvan vaatteita ilman huppua, mutkumutkumutku onhan ne nyt söpöjä! :)
 Edelleen on saumuri ja ompelukone sauhunneet vimmatusti, mutta yllättäen kelien viiletessä mua on alkanut myös neulotuttaa! Jospa pian saisin alotettua jonkun kivan neulomuksen, jota vispata telkkarin ääressä. TV:n olen koko kesänä avannut kahdesti, mutta syksyn uutuudet kyllä houkuttaa: Iholla, Vain elämää, Toisenlaiset äidit.... ja Netflixistä Orange is the new blackin toinen kausi! Äkkiä langat ja koukut pois talviunilta!