keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Loki-villatakki

Hyvää uutta vuotta (ehdin sentään toivottamaan vielä ennen helmikuuta)! :) Täällä on kyllä ompelukone hurissut ja pitkästä aikaa myös neulepuikot viuhuneet, mutta kuvausinto on  minimissään. Silloin tällöin napsin kuvia käytössä olevista vaatteista, joita en ole täällä vielä esitellyt, mutta pimeitä ja tärähtäneitä kuvia ei ole innostanut tänne laittaa. Ehkä yritän niitä kuitemkin blogiinkin päivittää, koska päivänvalon lisääntymisen myötä kuvat näyttävät vielä kamalammilta! :D

Karkelot-blogissa törmäsin toinen toistaan ihanampiin villatakkeihin, joten omallekin muksulle täytyi sellainen saada. Erityisesti yksi villatakeista oli niin mielettömän söpö, että täytyi ohjeen lisäksi apinoida myös lankojen värit. Ennen joulua päätin itsekin ottaa joulunajan rennosti ja kaivaa pitkästä aikaa neulepuikot esiin. Villatakista aivan ihana! Kunpa itsellänikin olisi yhtä pettämätön värisilmä!
Loki-villatakin ohje löytyy Ravelrysta. Tein pienimmän eli 2-vuotiaan koon mukaan hieman ohjetta pienemmillä 4 puikoilla ja villatakista tuli juuri hyvän kokoinen: sen pystyy jo nyt ottamaan käyttöön hihoja käärimällä, mutta luultavasti se mahtuu vielä ensi talvena. Näiden pakkasten aikana takki tulee todellakin tarpeeseen ja varmasti keväällä on ihana takin tilalta ulkona. Lankana käytin Dropsin Karismaa.
Sain huijattua tytön pysymään paikallaan "korurasiansa" avulla, koska sitä on niin kiva tyhjentää ja täyttää pinneillä ja pampuloilla. :)
Ensimmäisen kerran uskalsin neuloa villatakin pyörönä ja leikata lopuksi auki vetoketjua varten. Ompelin ompelukoneen suoralla tuplaompeleet vetoketjun molemmin puolin, leikkasin auki (jännitti!) ja virkkasin vielä langanpäät piiloon. Kerrankin jopa höyrytin etumuksen ja harsin vetoketjun - tosin ompelukoneen pitkällä tikillä. Hieman vetoketju jää kuprulle, mutta onnistui kyllä yllättävän hyvin! Kirjoneuletakkien neulontainto kasvoi pontenssiin kymmenen, kun ei tarvinnut tehdä kirjoneuletta tasona. Säästyin myös siltä kamalalta nappilistan neulomiselta ja nappien ompelulta, joka yleensä saa odottaa aika kauan inspiraatiota.

Nyt tekis mieli tehdä typykälle ainakin kymmenen villatakkia ja -paitaa, mutta jospa ensin neuloisin jotain muuta. Joka tapauksessa oli ihanaa löytää taas neulomisen ilo, joka viime vuoden aikana on selvästi jäänyt uuden ompeluharrastuksen jalkoihin.

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Joulun lahjukset

Tänä vuonna itte tehyt joululahjukset jäivät huomattavasti aiempia vuosia vähäisemmiksi, mutta jotain kuitenkin valmistui. Perheen naisille ompelin hiuspyyhkeet alesta kotiutetuista pyyhkeistä, jotka saivat kotona heti ostamisen jälkeen murskatuomion (liian pehmeät kuulema). Onneksi pyyhkeet saivat paremman elämän pyyheturbaaneina (koska ihan oikeesti ne olis ollu ihon kuivaamiseen todellakin ärsyttävän pehmeät). Mittoja otin omasta muutama vuosi sitten lahjaksi saadusta ja kovassa käytössä olleesta hiuspyyhkeestä ja napit löytyi laatikosta.
 Pyyhkeiden kaverina paketeista löytyi piparminttu-sokeri-kuorintaa, johon löytyy googlettelemalla useita ohjeita. Purkissa sokerikuorinta on piparminttumaisesti kerroksittain. Ah niin söpöä, mutta myös tehokkaaksi testattua kuorinta-ainetta. Ystävän kanssa tehtailtiin näitä yhdessä joulupukin konttiin ja meillä oli sen verran mukavaa, että pittää ehkä ottaa uusiksi joskus! :)
 Tänä jouluna mulla oli periaatteena hyödyntää ainoastaan jo kotoa löytyvää pakkausmateriaalia, joten onneksi kaapin perukoilta löytyi passeleita lahjarasioita ja -pusseja.
Mulle tuli yllätyksenä, että myös korvatunturilla käytetään Ottobren kaavoja, sillä tytölle pukinkontista löytyi Autumn forest paita ja Summer sea housut. ;) Paidan kangas on Verson puodista ja raitakangas on satunnaista kaapista löytynyttä. Housujen musta joustocollege on PikkuPiltistä ja raitaresori Oulun kässämessuilta Indie fabricsin kojusta ostettua. 

Jouluvilli päällä sovituskuvat olivat parhaimmillaankin tätä luokkaa (huomatkaa nessupaketti)...
 ...ennen kuin tajusin ottaa uuden menopelin (kiitti ihanalle kummitädille) mukaan kuvaukseen!
Näiden lisäksi minä(kin) tein lahjaksi yhden keksiainespurnukan. Tiiättehän sellasen, jossa on kuiva-aineet kerroksittain ja ohje kekseihin? Unohdin kuvata purkin ja purkista valmistuneet M&M-keksit on jo pistelty parempiin suihin. Oli muuten loistava ajatus antaa keksipurkki lahjaksi ja sitten joulun jälkeen mennä itte veljen luo syömään ne keksit! Ei huaano! :)

perjantai 26. joulukuuta 2014

Joulua!

Jouluntoivotukset kaikille teille! Toivottavasti ootte muistaneet syödä, rentoutua, nauttia läheisten seurasta ja syödä. Niin ja syödä. Jos ette oo, niin vielä ehtii korjaamaan tilanteen! :) Meidän jouluaatto sujui leppoisasti oman pienen perheen kesken kotosalla ja muina päivinä on sitten ehditty nähdä myös muuta perhettä.

Meidän perheen tytöille tein punaiset mekot hyvissä ajoin ennen joulua. Tavoitteena oli mekot, joiden käyttöä voisi jatkaa myös pitkälle joulun jälkeen eli ei liian jouluista. Mutta punaista sentään! Itselleni ompelin muokatulla Onion2035-kaavalla pussihelmaisen mekon Verson puodin jemma-joustocollegesta.
 Pääntien huolittelin alavaralla ja se olikin vallan passeli tähän mekkoon. Ihanan yksinkertaista.
Tarkoituksena oli tehdä typykälle liivimekko samasta kankaasta, mutta eihän pihinä tilatusta metristä sellaista mitenkään enää saanut. Onneksi varastosta löytyi palanen Verson puodin sydämmellistä-joustofroteeta, josta sitten tuli mekko pienemmälle. Olisin halunnut tehdä hiippahupullisen version, mutta kangas ei mitenkään riittänyt. Raitaresori on Majapuulta. Selässä on nappilista pukemista helpottamaan.
Mekosta oli vähänlaisesti sellaisia kuvia, joissa ei näkynyt muita ihmisiä. "Sovituskuvassa" näkyy kuitenkin tämän joulun hittipuuhta eli lahjanarujen ripustaminen kaulaan ja pakettien päälle kiipeily. ;) Alempana on vielä havainnollisempi kuva mekon mallista. Kaveriksi tein Metsolasta ostetusta pallotrikoosta tonttulakin, joka ei tosin juurikaan tänä jouluna päässä pysynyt!
Myöhemmin palaan ittetehtyjen joululahjojen tiimoilta, mutta nyt nappaan vielä yhden kupillisen kahvia hollille ja neulepuikot käteen ja neuloa hurautan muutaman rivin ennen kuin tyttö herää päikkäreiltä! Ihana joulu!

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Lorukorttikalenteri

Mun ihanaakin ihanampi äiti järkkäili mulle pienenä ja vähän isompanakin huippuja joulukalentereita ja nyt oli viimein mun vuoro olla kalenterin täyttäjänä. Kyllähän nippa nappa 1-vuotias tarvitsee oman kalenterin, tarvitseehan? Viime vuonna sentään vielä maltoin mieleni...

Kalenterin luukusta on joka päivä (okei yhtenä päivänä tonttu oli liian väsynyt...) löytynyt tontun omin pikku kätösin yömyöhään askartelema lorukortti. Tässä kuvaushetkeen mennessä paljastuneet kortit.
Ja täytyyhän lorukorteilla olla lorupussi! Pussi on ommeltu vuosia sitten kirpparilta ostetusta kankaasta ja kiinnityssysteemi on vanhasta rikkinäisestä laukusta kierrätetty.
Yllätyksekseni tyttö on ollut hyvinkin iloinen löytäessään kalenterista uuden kuvan, koska tottakai tuon ikäisestä on kiva värkätä erilaisilla pahveilla ja läpysköillä. Lystiä on myös ottaa kortit pois pussista ja laittaa ne takaisin ja ottaa ne pois pussista ja laittaa ne takaisin ja... On myöskin armollista, ettei pieni vielä aivan hoksaa kalenterin ideaa, eikä siis lainkaan pahoita mieltään, jos tonttu käykin jonain päivänä vasta illalla! ;) Mulla on jo niin monta joulukalenteri-ideaa mielessä, että saa joulu tulla muinakin vuosina!

Lykkään vielä Rocky Road -palat jääkaappiin jähmettymään ja painun pehkuun. Ihanaa joulun odotusta ja iloista joulua, jos ei ennen sitä palata asiaan! :)

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Uusi paitakaava

3. adventti täh? Päivät, viikot ja kuukaudetkin hujahtaa ohi silmänräpäyksessä! Blogattavaa olisi vaikka millä mitoin, mutta tyhmä pimeys vie kuvausinnon ja vuorokauden rajalliset tunnit hujahtavat liian nopeasti.

Jokunen viikko sitten heittäydyin hurjaksi ja piirsin uuden paitakaavan, jota sitten täytyikin heti testailla urakalla. Kaavana on siis Ottobren (4/2014) Autumn forest, joka osoittautui varsin passeliksi ihan sellaisenaan.

Ensimmäinen paita matkasi maailmalle ihanalle 1-vuotiaalle neidille. Tämä paitamalli rypytyksineen on kaikessa yksinkertaisuudessaan kivan tyttömäinen ja helmaa pidentämällä ja leventämällä sopisi mainiosti myös tunikaksi tai mekoksi. Siimeksessä-trikoo on Paapiin ylläripussista ja varastoista löytyi sattumalta kivasti mätsäävää muistaakseni Pehemiältä tilattua leijonanväristä resoria.
Toinen hieman äijämäisempi versio lähti myöskin matkaan hurmaavalle 1-vuotiaalle pojalle. Kitara-kangas on Majapuulta ja raitaresorin ostin Oulun käsityömessuilta indie fabricsin kojulta.

Kolmannen paidankin oli tarkoitus lähteä lahjaksi, mutta nappilista ei onnistunut aivan suunnitelmien mukaan ja erinäisten sattumusten kautta selkäosassa hupun alla on pienen pieni reikä... Meidän neidille tämä kelpaa hyvin pikkuvirheistä huolimatta, mutta lahjaksi en viitsinyt antaa. Toisaalta hyvä niin, koska tästä tuli aika mieluisa! :) Hupun kaavaa lainasin muistaakseni Ottobren jumpsuitista. Paapiin IsoHippu-trikoo on Pehemiältä.

Ylemmässä kuvassa värit ovat todellakin aivan pielessä. Kameran kätköistä sattui löytymään yksi "sovituskuva", jossa värit ovat enemmän lähellä todellisuutta. Kuvaustaustana näköjään rakkaudella raavittu kissanpuu... ;)
Kuvassa näkyy myös Pikku Piltin farkkujoustocollegesta tehdyt leggarit, joita en ole vielä saanut tänne kuvattua. Saattavat jäädä kuvaamattakin, koska kovan käytön jäljiltä niissä näyttää jo olevan erinäisiä ruokatahroja! Mutta ihanat ne on silti: takataskut ja kaikki! :)

Hauskaa adventtia teille! Toivotaan, että muistaisin pian palata jouluisempien aiheiden kanssa!

perjantai 28. marraskuuta 2014

Pikku-Ukko

Nonni! Päästiinhän me jo ennen joulua Halloween-juttuihin! ;) Vaikkei aihe nyt ehkä ihan niin ajankohtainen enää tänä vuonna olekaan, jaetaan teillekin idea helppoon ja nopeaan naamiaisasuun (konttaavalle) lapselle. Tuleehan niitä naamiaisia myöhemminkin!

Tämä äiti-lapsi -parivaljakko nähtiin siis tänä vuonna perhekahvilan naamiaisissa Peppi Pitkätossuna ja Pikku-Ukkona. :)
Naamiaisasu syntyi edellisenä iltana nopeasti äitiyspakkauksen kypärämyssystä ja tahriintuneesta valkoisesta bodysta: kangastussilla mustia pilkkuja, harja ja häntä mustasta fleecestä ja korvat kangastilkuista. Pieni juhlijakaan ei lainkaan protestoinut asun käyttöä, vaan mennä viipotti harja hulmuten isompien kerholaisten perässä. :)
Tämä asu on oikeastaan toisinto vuodelta 1991, jolloin niinikään perhekerhon naamiaisissa olin pukeutunut Pepiksi ja hevosen roolia toimitti konttaava pikkuveli! :)

ps. Oli meillä Herra Tossavainenkin, mutta ilmeisesti sen ääni oli vähän liikaa Pikku-Ukolle, joten turhien itkujen välttämiseksi se sai jäädään reppuun piiloon...

tiistai 25. marraskuuta 2014

Saunatakki 1-vuotiaalle

 Moikkis! Meiän vauvapa täytti viikonloppuna kokonaista 1 vuotta ja lahjaksi hän sai muun muassa äidin ompeleman saunatakin.


Saunatakin kaava on Robot dog (Ottonbre 6/2011) ja kokona 86. Onhan tuo nyt vielä suuri meidän hobitille (1-vuotisneuvolassa 70,5cm...), mutta hihoja kääntämällä ja vyöllä kuromalla saa sopivasti pienennettyä. Mummola-joustofrotee löytyi Pikku piltin yllärikangaspaketista ja vuorin joustofrotee on Verson puodista.

Vyön lisäksi kiinnitys hoituu napin alle kiinnitetyllä nepparilla. Tässä vielä kuva ilman vyötä.

 Kankaista jäi jäljelle ärsyttävät soirot, joista sitten tein saman sarjan pefletin.
Tällä kertaa tälläinen tiivis paketti tiukkaa faktaa, että saan jostain päästä purettua bloggaamattomia käsitöitä (vielähän vuoroaan odottelee mm. isänpäivään ja halloweeniin liittyvät jutut, huoh). Pikkuisen kuumepotilaan päiväunien kesto on kovin arvaamaton, mutta sainpahan postauksen valmiiksi! :)