torstai 2. syyskuuta 2010

Oma maa mansikka

Nyt sain ommella pussukan, koska keksin sille tarkoituksen. Tässä saa matkata kaikki pienet tärkeät tyttöjen laukunpohjajutut.

Aika hassu tuli. Mansikkakangas on edelleen ihanaa, mutta pohjan ompelin pikkasen vinkkeliin vahingossa. Musta on tosi hankalaa ommella koneella kaarevia juttuja, erityisesti tälläisiä symmetrisiksi tarkoitettuja. Korjaan tuon sitten, kun jaksan nostaa koneen esille. Ohje samantyyppisen pussukan tekoon löytyy ainaskin tästä ihanasta blogista.

Mansikkakangas ja vetskari ovat löytyneet kirpulta, mutta maailman punaisinta vuorikangasta olen joskus ostanut pienen palan uutena.

Ohjaamaan huomiota pois pussukan vähän toispuoleisesta ulkomuodosta virkkasin pienen mansikankukkasen. Aika söpö yksityiskohta minusta.

Hitsi, kun ei ennää ole mansikanmyyjiä kaupan pihassa.

8 kommenttia:

  1. Tämä on söpö! Omaa laukkuani pitää järjestyksessä mm. blogissanikin esitellyt kettukarkki-pussukat :)

    VastaaPoista
  2. Onpas söpö ja kivan mallinen. :)

    VastaaPoista
  3. Suloinen! Pieni vinous on vain osa viehätystä ;)

    VastaaPoista
  4. Elmeri: Ne kettukarkki-pussukat on kyllä niin makeita! Itelläkin to do -listalla...

    Inkeri: Kiitsi! :)

    Petra: Kiitos. Malli oli kyllä ihan mukavaa vaihtelua.

    Emma: Jep, ihan tarkotuksellahan mä tein siitä vähän vinkkelin... ;)

    VastaaPoista
  5. Tosi ihania kankaita käyttelet, aivan ihana tämäkin pussukkasi! Pakko kokeilla tämöistä itsekkin jos löytyisi joku ihanan mieluisa kangas :)

    VastaaPoista